Pääsin tänään puoltatoista tuntia normaalia aikasemmin töistä. Viisainta olis varmasti ollu siivota tai jotain, mutta minä neuloin vähän huivia, join teetä ja fiilistelin neilikoita. Ja kuuntelin hyvvää musiikkia ja unelmoin keväästä. Mulla tuli kai tuosta ihanasta auringonpaisteesta aivan mieletön kevättalvifiilis, vaikka tämä talvi ei oo vielä kevättä nähnytkään. Onneks kohta ollaan sentään voiton puolella! Miten sitä aina marraskuussa unohtaa, että päivä alkaa piteneen ihan kunnolla jo tammikuussa. Pimiän jakson jälkeen tuntuu aina ihan yhtä mahtavalta nähä aurinko, vaikka se tässä vaiheessa paistaakin vielä melko vähän aikaa päivässä.
Ootan tätä kevättä ihan mielettömästi, on jotenkin semmonen fiilis että tästä tullee hyvä kevät! Tiedossa on toivottavasti ainakin ekaan omaan kotiin muutto, pääsykokeita ja töitä. Pari seuraavaa kuukautta taidan latailla akkuja kevättä varten, yrittää vältellä kauppojen astiahyllyjä ja jatkaa tätä teen lipittämistä. Ja jatkan aivan varmasti kukkien ostamista ihan vaan ilahduttaakseni itseäni :-)